Koska maailmanhistoria ja maantiede ovat erottamattomat, niitä käsitellään tällä verkkosivustolla periaatteessa yhtenä oppiaineena. Kun tässä käytetään termiä ”historia”, sen voidaan yleensä katsoa sisältävän myös maantiedon. Historia on laajempi ala, joka käsittää koko ihmiskunnan kokemuksen. Maantiede on erikoistuneempi ja keskittyy ihmisen ja fyysisen ympäristön väliseen vuorovaikutukseen.
Sentähden maantiede
on tärkeä
osa maailman
historiaa yhdessä muiden ihmiskeskeisten tieteenalojen, kuten valtio-opin, antropologian, sosiologian ja kansantaloustieteen, kanssa.
Historian ja maantieteen suhde on erityisen läheinen, koska ne edustavat saman ilmiön kahta perustavaa laatua olevaa ulottuvuutta. Historia tarkastelee inhimillisiä kokemuksia ajan näkökulmasta, maantiede avaruuden näkökulmasta. Nämä ajan ja tilan ulottuvuudet ovat lukittuneet vuorovaikutteiseen takaisinkytkentään, jossa toinen ulottuvuus vaikuttaa jatkuvasti toiseen.
Tässä muutama lisähuomio historian ja maantieteen suhteesta:
”…maantiede on luonnostaan historiantutkimuksen jatkuva kumppani; tuskin on mahdollista käsittää toista ilman toista.”
-Bradley Commission on History in Schools
”Historiankirjoitus on erottamattomasti sidoksissa siihen maantieteelliseen ympäristöön, jossa se kehittyi.”
-National Standards for History
”Historia käsittelee inhimillisen kokemuksen ajallisen ulottuvuuden ymmärtämistä (aika ja kronologia). Maantiede käsittelee inhimillisen kokemuksen alueellisen ulottuvuuden ymmärtämistä (tila ja paikka).”
– National Geography Standards
”Maantieteen keskeiset käsitteet, kuten sijainti, paikka ja alue, liittyvät erottamattomasti historian keskeisiin käsitteisiin, kuten aika, ajanjakso ja tapahtumat. Maantiede ja historia yhdessä antavat oppijoille mahdollisuuden ymmärtää, miten tapahtumat ja paikat ovat vaikuttaneet toisiinsa kautta aikojen…”.