Maajäristykset ovat reaktio laattojen väliseen liikkeeseen. Kun kaksi levyä työntyy tasaista vauhtia yhteen, rajan varrella olevat kivet jännittyvät yhä enemmän, kunnes lopulta jonkin on annettava periksi – ja maanjäristys tapahtuu jossakin laattojen rajavyöhykkeellä sijaitsevan ruhjeen varrella. Se on samanlaista kuin kepin taivuttaminen. Kun keppiä taivutetaan kasvavalla voimalla, se deformoituu yhä enemmän, kunnes lopulta se murtuu (”maanjäristys!”) ja kumpikin kepin kahdesta osasta jousiutuu takaisin enemmän tai vähemmän suoraksi, mutta uuteen asentoon toisiinsa nähden.
Uudessa-Seelannissa Australian ja Tyynenmeren laatat työntyvät toisiaan vasten kaarevaa rajaa pitkin. Se, miten ne kohtaavat toisensa, muuttuu rajaa pitkin. Eteläsaaren eteläpäässä Australian laatta sukeltaa (subduktoituu) Tyynenmeren laatan alle, kun taas Pohjoissaarella tilanne on päinvastainen: Australian laatta työntää Tyynenmeren laatan alleen. Tässä välissä, suurimman osan Eteläsaarta läpi, nämä kaksi levyä jauhautuvat toistensa ohi Alpine Faultia pitkin. Voit katsoa videon siitä, miten mannerlaattojen raja on muuttunut miljoonien vuosien aikana, klikkaamalla tästä
Hikurangin kaukalo (Hikurangi Trough) merkitsee törmäysrajaa Pohjoissaaren itäpuolella, ja se on paikka, jossa valtameren litosfääri (Tyynenmeren laatta) laskeutuu Pohjoissaaren alle valtavana kaltevana laattana. Tämän subduktion seurauksena syvällä syntyy magmoja, jotka synnyttävät Uuden-Seelannin aktiivisia tulivuoria.
